Minun tuulessa soi

Kaksi päivää sitten en vielä tiennyt mitään. Tänään tiedän kaiken, minkä halusinkin tietää. Maanantaina lähden kohti Sharm el Sheikhiä. Kesäni tulen viettämään Kosilla. Sain juuri sen, mitä halusinkin. Olen onnellinen.

Tie

Internetittömyys sai bloggailuni pysähtymään, mutta asialle on kenties tulossa nyt muutos. Talvikausi Gambiassa on ohi. Tänään lähden viimeisen Suomi-lennon mukana Suomeen. Eilen illalla en vielä tiennyt mitä tuleman pitää, mutta yksi puhelinsoitto muutti kaiken. Olen Suomessa lauantaina klo 3.25. Suomesta ja pakkasesta ehdin nauttia yhteensä 54 tuntia ja 5 minuuttia, sillä maanantaina klo 9.30 lähden kohti Sharm el Sheikhiä. Outoa, mutta minkäs teet.
Gambia ei tule jättämään minuun mitään suuria tunnejälkiä. Olen melko varma, etten tule tänne enää takaisin. Kolme kiertomatkaa rikkaampana kuitenkin lähden täältä, eikä kokemusta voi mikään ottaa minulta pois. Helpotus lähdön hetkellä on kuitenkin huomattavan suuri.
Olen tällä hetkellä sen verran pyörällä päästäni, etten pysty mihinkään runollisiin mestarisuorituksiin. Ehkä huomenna olen jo vähän viisaampi ja pystyn kertomaan jotain lisää. Matka jatkukoon.